"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

lauantai 11. tammikuuta 2014

610. tarina (Lauantailenkki)

Aivan mahdottoman ihana auringonpaiste. Linnut livertää ja päällä kaartuu sininen taivas. On aivan pakko lähteä pihalle. Lenkkarit jalkaan, ohuella takilla pärjää, kamera kainaloon ja menoksi. Lähikukkuloilla ei olekaan tullut käveltyä pitkiin aikoihin. Joskus tuntui, että johan nämä on nähty. Tänään tuntui, että matkan varrelle sattui vaikka mitä kivaa.




Heti ensimmäisessä alamäessä kiekuivat kukot. 



Koirulainen oli löytänyt paikkansa auringosta.



Puuseppää aina tarvitaan.


Teksti talon seinässä: 

Jos kaipaat ystävää, Jumala riittää.
Jos kaipaat toveria, Koraani riittää.
Jos kaipaat omaisuutta, tieto riittää.
Jos kaipaat vihollista, erinomaisuus riittää
Jos kaipaat neuvojaa, kuolema riittää.


Istanbulissa rakennetaan jatkuvasti ja moni tyhjä tontti täyttyy. Tällä matkalla sen sijaan löytyi useampikin tyhjä pläntti, joka oli minusta sangen mukavaa. Tämän polun päässä setä ja täti kantoivat kaappia talolleen. Kävin siis nostoapulaisena avustamassa kaapin talon kuistille.



Seuraavaksi edessäni olikin basaari. En ollut tiennytkään, että täällä suunnalla olisi basaareja lauantaisin. No, rahaa ei ollut matkassa eikä kasseja olisi jaksanut kantaa, joten tyydyin vain katselemaan ohi kulkiessani. 









"Kirjoita kuvan alle, että tämä mies on jo 14-vuotta etsinyt itselleen puolisoa. Harmi, että jäi aamulla parta ajamatta."

Basaarilta pääsenkin kätevästi lempikukkulalleni eli Kirsikkaiselle kukkulalle. Tähän aikaan vuodesta, ei kirsikka kuki, mutta kukkulalta on hienot näkymät alla levittäytyviin laaksoihin. Ja niiden takana nouseviin uusiin kukkuloihin. Kukkulan toisella puolella on tavalliset kerrostalot ja toisella puolella rikkaiden kauniit huvilat.





Joskus olen kävellyt täällä aikaisemmin. Muistin heti tämän kauniin talon. Silloin ajattelin, että joku siinä rakentaa itselleen uskomattoman kaunista taloa. Talo oli edelleen rakenteilla. Vai oliko se? Portti oli otettu pois ja talolla näytti niin hiljaiselta, että päätin uskaltautua kurkkimaan...




Pylväät jo ruostuivat ja ovi oli vanhan näköinen? Oliko tämä talo rakenteilla vai jätetty ränsistymään? Nyt se vielä oli uskomattoman kaunis, mutta vuosikin tekee jo paljon. Oliko rahat loppuneet vai mitä oikein oli tapahtunut? 




Maisemat talolta ovat ihan huikeat. Alla on tyhjä tontti, joka on tällä hetkellä kovin villiintynyt? Jos voitit lotossa, täällä olisi ehkä myynnissä ihan käsittämätön kohde…

Talon takapiha:



Tällainen oli lauantailenkkini! Hyvää viikonloppua kaikille!

19 kommenttia :

Allu kirjoitti...

Sulle poseraa kyllä kaikki, jopa kanatkin.

Aili Mummo kirjoitti...

Olipa taas järisyttävä postaus, kiitos Mine ♥♥♥

Anonyymi kirjoitti...

Voisko tuota miestä ja taloa saada samassa paketissa? ;)
t: Sinkku Suomesta

anumorchy kirjoitti...

Akkia lottoamaan!

Mine kirjoitti...

Allu: Ja kukot ja ukot!

Aili: Kiitos.

Sinkku Suomesta: Pitäiskö käydä kysäisemässä herran pankkitilin saldo?

Anu: Vielä ehtii tänäänkin lottovoittajaksi!

Jael kirjoitti...

Kaunis talo,sääli että tyhjänä. Meillä satoi eilen ,mutta siihen se jäikin...

Matkatar kirjoitti...

Hieno tarina ja upea talo minustakin! Vautsi mitä lenkkimaisemia ;)

Mine kirjoitti...

Jael: Kaunis, totta tosiaan. Toivottavasti löytää asukkaansa.

Matkatar: Ei ole tosiaan lenkkimaisemissa valittamista. Eikä talossa!

Anonyymi kirjoitti...

No mutta, jäi niin mielenkiintoinen runo kesken ja arvoitukseksi. Yritä vain kääntää puuttuva sana tai kerro mitä kaikkea se voisi sisältää!
t. VE

Mine kirjoitti...

VE: No, päädyin nyt näihin. Kolme sanoista voidaan kääntää monella eri tavalla. Valitsin nämä omasta mielestäni sopivimmiksi.

Petra kirjoitti...

Mua niin nauratti tuo markkinamies joka on puolisonhaussa ollut jo pitkaan :D Ja onpa kaunis talo kukkulalla, naita mysteereiksi jaavia tönöja on siella taalla, milloin on mikakin syyna etteivat valmistu ja homehtuvat pystyyn.

Kuukki kirjoitti...

Parrakkaanakin hauskannäköinen mies ;-D Outoa, ettei ole löytänyt puolisoa, kun huumorintajuakin tuntuu löytyvän...

Siellä on jo ihan kevät ja täällä on vihdoin tänä aamuna kunnolla valkoinen maa ja pakkasta. Ihanaa minusta!

Mine kirjoitti...

Petra: Pitäis varmaan alkaa basaarimiesten parinvälittäjäksi. Jostakin syystä saan aina näitä ilmoituksia siellä kuvatessani.

Kuukki: Moni kakku päältä kaunis, mutta..??? Kysyinkin setältä, että mikäs ihme tähän sinkkuuteen on syynä, mutta ei sieltä mitään vastausta tullut.

Keväistä on, mutta en mene lankaan. Kyllä se talvi vielä pitää meitäkin täällä otteessaan ainakin kolme kuukautta.

Leena Lumi kirjoitti...

Hauska tuo vaimoa kaipaileva mies;)

Ihana vaaleanpunainen (?) talo: Miten kukaan voi tuollaista jättää...no jos rahat loppuivat, niin sitten.

Mine kirjoitti...

Leena: Ihmetyttää, että eikö se nyt ole kaikkein hurjinta, että jo taloon pistetyt rahat menee kankkulan kaivoon. Eikö siis kannattaisi myydä rakenteilla oleva talo jollekin muulle ennemmin kuin antaa sen pilaantua? Toisaalta voi olla niin, että joku alkoi rakentaa luvatta ja jäi siitä kiinni?

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, Mine kävelylenkkisi kuvista!
Missä kaupunginosassa olet mahtanut liikkua....

kyselee
Sylvi mummo

Mine kirjoitti...

Sylvi: Kirazlitepe on tuo meiltä katsoen vasemmalla oleva kukkula, siellä missä H&T ennen asuivat. Jatketaan sitä tietä ja sitten jonkun matkaa käveltyä löytyy Kirazlitepen kyltti. Nämä rikkaiden huvilat ovat sillä puolen kukkulaa, joka laskeutuu Bosborin rantaan Beylerbeyn ja Cengelköyn välillä, lähempänä Cengelköytä kuitenkin. Kaunis kukkula!

Sasse kirjoitti...

Todella kaunis tuo vaaleanpunainen talo. Harmi että on tyhjillään. Turkissa varmaan saisi koottua mielenkiintoisen kirjan näistä vanhojen tyhjien talojen tarinoista. Mahtaisi olla mielenkiintoista luettavaa..

Mine kirjoitti...

Sasse: Ehkä se vielä löytää pelastajansa. Prinssinsä vakealla ratsulla. Minä ainakin ostaisin sellaisen kirjan...